Rakastan musiikkia ja olen rakastanut sitä aina
Kuunnellut paljon musiikkia ja hytkynyt sen mukaan. En ole koskaan varsinaisesti ollut ns. paritanssimassa, koska en erityisesti pidä siitä. Eikä minulla ole ollut sellaisia tanssikavereitakaan, jotka olisi pitänyt esim. lavatansseilla käymisestä. Olen käynyt musiikkikeikoilla, mutta en tanssimassa kenenkään kanssa. Minut on aina löytänyt keikoilta lavan edestä viuhtomasta. Minulle on tärkeä musiikin tunnelma. Siihen pääsee parhaiten kiinni, kun menee lavan eteen.
Tiedän senkin, että osa tykkää mennä kavereiden kanssa seurustelemaan tuollaisille keikka- ja tanssipaikoille. Ei siinäkään mitään pahaa ole. Jokainen tavallaan. En ole oikein löytänyt sellaista vapauttavaa ryhmäharrastetta, jossa saisi vähän vapaammin liehua menemään. Jotenka olen päätynyt pääasiassa liikkumaan luonnossa ja välillä käymällä erilaisissa tapahtumissa.
Tanssin sittenkin pari kappaletta julkisessa paikassa
Totuus on, että kerran olen tanssinut pari kappaletta julkisessa paikassa. Se oli kesä 2015. Olin eronnut ja menin kuuntelemaan musiikkia yhteen tapahtumaan ja oli viimeisten kappaleiden aika. Hytkyin silloinkin siellä lavan edustalla ja alkoi pyöriä siinä ympärillä minusta iäkkäämpiä miehiä. Minua alkoi se ahdistaa tai oikeastaan pelottaa. Katsahdin ympärilleni ja näin nuoremman miehen siellä. Hän oli minua 12 vuotta nuorempi. Menin hänen luokseen ja aloimme tanssia. Tanssimme tuona iltana tuon Marita Taavitsaisen kappaleen Andre. Se meni näin: ”Bretagneen, Provenceen rypäleitä poimimaan. Päätin vain lähteä kuvioita muuttamaan. Aurinko suuteli meitä, Andrè”.
Eron jälkeen pelkoni oli, että sotkeutuisin elämään jonkun itseäni vanhemman miehen kanssa. Pelkäsin, että sen myötä elämäni valuisi hukkaan, kuin hiekkaa sormieni välistä. Siinäpä se katoasi Päpin elämänilo ja energisyys lopullisesti. Enhän mä näin tietenkään antanut käydä itselleni. Enkä sano, että ikä on ratkaiseva asia mihinkään suuntaan. Minulla on ollut vain aina tunne siitä, että en tulisi onnistumaan itseäni vanhemman miehen kanssa elää yhdessä.
No, kuulin aika monta kertaa sinä kesänä, että kauheata olin tanssinut nuoremman miehen kanssa. Niin tein. Olihan kyse elämästäni. Olin iloinen, että näin kävi sillä kertaa ja pääsin siitä pelkoillasta pois. Sain toivoa siitä, että tulen selviämään erosta. Päätin, että en aio lamaantua ja antaa periksi elämälle. Se ei ole Päpille sopivaa. Olinhan selvinnyt aiemmin jo haastavista leikkauksista ja siihen liittyvistä jutuista. Miksipä en selviäisi erostakin?
Tietääkö ympäristö aina, että mitä haluat elämältä
Jos olisin kuunnellut ympäristöäni, niin olisin juossut psykologilla aika tiuhaan. Enkä tarkoita, etteikö se olisi hyväksi. Tilanteessani ajattelin, että annetaanko sieltä minulle toivomani mies. Säilyykö elämänilo, joka oli jatkoelämäni kannalta tärkeää. Vastaukseni oli, että ei sieltä sitä miestä ainakaan tule. Toisekseen en halunnut alkaa vellomaan eroani, koska en kokenut sitä raskaana. Vaan koin raskaana tuon ympäristön suhtautumisen. Minulla oli tavoite selvitä vain eteenpäin elämässä. Nimittäin tulen aika herkästi tukahdutetuksi vellomisista ja tonkimisista. Siitä se vasta seuraa uupumus. Sitä en todellakaan halunnut silloin itselleni.
Kävin minä tuolloin 2015 keväällä ystäväni luona reikihoidossa, kun hänellä oli silloin pieni ihana yritys Iisalmessa. Siellä oli myynnissä myös ihania sisustusjuttuja, kuten tämä pieni matkaenkeli. ”Matkalle – Matkaenkeli mukanasi kulkee olet lähellä tai kaukana se sinua suojelee.” Hän teki reikihoitoa minulle useita kertoja ja kannusti minua eteenpäin. Se oli sitä oikeata ja aitoa välittämistä eikä arvostelemista. Kiitos Jennille todella paljon.
Minultapa löytyy niistä hetkistä pienet muistiinpanot, jossa kerrotaan näin. Minulle tuo iloa: meri ja kallio, kivet ja kiireettömyys matkata sielunmaisemiin. Eteeristen öljyjen käyttö mm. laventeli ja rosmariini. Värinä tarvitsin silloin keltaista. Juoda paljon vettä. Minusta heijastuu buddhalainen istumatyyli, joka kuvastaa kalliota. Esille nousi myös keuhkot, allergiat ja oman tien löytäminen. Sanoisin näin jälkeenpäin, että hyvin osuvaa. Tuon jälkeenhän on maalattu minulle mm. se sieluntaulu, josta kerroin norsun tarinassa ja niistä vuorista/kallioista. Siinä taulussa on se keltainen väri esillä.
Niinpä tämä tyttö juoksi sen kesän keikoilla. Voin sanoa, että olin sinä kesänä myös fyysisesti elämäni kunnossa. Jaksoin kuusikin tuntia hytkyä lavan edessä. Nyt olen vain pisara siitä kunnosta. Siinä on sarkaa saada sama kunto takaisin. Mistäpä sellainen elämäniloa tuova harrastus luonnossa liikkumisen lisäksi, joka tuo hyvää oloa ja kasvattaa vielä kuntoani. Joka ei ole mitään väkisin vääntämistä.
Arvostelijat, madaltajat ja lannistajat ovat kaikista pahinta elämässä, jos siihen alistuu, jos niitä osuu matkalle. Ihmisten pahansuopaisuuden vuoksi järkkyi minulla usko Jumalaan. Olin silloin sitä mieltä, että Jumalakin käänsi selkänsä minulle ja hylkäsi lapsensa.
Mitä hävetä, jos tiedät itse totuuden. Tiedät sen, että miten asiat ovat oikeasti. Tiedät, että mikä minulle on parasta. Näinpä selvisin erosta. Muutin haastavatkin ajat mahdollisuudeksi johonkin uuteen. Käänsin eletyn elämän voimaksi ja viisaudeksi. Olen edelleen Jumalan lapsi.
Tein tämän tarinan kohdan kirjoitettua niin vielä, että laitoin paperille vielä sanan ”tukahdutetuksiksi” tulemisen tunne. Laitoin sen palamaan. Nyt minä en enää koskaan tukahduta itseäni eikä minua tukahduteta enää ulkoapäin. Tarina jää, mutta tuo tunne paloi tuhkaksi taivaan tuuliin. Laitetaan tähän väliin yksi lempikappaleistani Bailando, Enrique Iglesias.
Asentohuimaus riesana
Vuodet kuluivat erostani ja minulle pulahti viime vuosina ns. hyvänlaatuinen asentohuimaus. Se on aika ilkeä vaiva. Tuntuu, että heijaa aika rajusti välillä enemmän ja välillä vähemmän. Joskus autolla ajaessanikin pidin ratista tosi lujaa kiinni. Tuntui, että tie on aivan kallellaan. Siihen on olemassa sellaisia liikkeitä, joita tulee tehdä, kun tuo asentohuimaus iskee päälle. Ensimmäisellä kerralla auttoivatkin nuo liikkeet. Seuraavilla kerroilla vaikutus ei ollut sama enää.
Niinpä asentohuimaus saattoi olla kuukausiakin riesana, tosin ei aivan niin raju kuin ensimmäisellä kerralla, mutta pitkäkestoisempi eli viikoista jopa kolmeen kuukauteen. Syksyllä 2018 minulla oli viikon työmatkajuttuja Tampereelle päivittäin. Minulla oli silloin juuri asentohuimaus vaiheessaan ja hirvitti, että kuinka selviän siellä viikon päivittäin kulkemaan.
Päätin kokeilla liike- ja tanssiterapiaa huimaukseen
Huomasin ilmoituksen, että olisi tarjolla liike- ja tanssiterapiapäivä. Se tuntui houkuttelevalta. Niinpä päätin osallistua siihen sinä viikonloppuna ennen tuota viikon työmatkajuttujani. Niin vain kävi, että tuo asentohuimaus jäi sillä erää sinne. Pääsin kulkemaan viikon Tampereella sovitusti. Lisää tietoa liike- ja tanssiterapiasta löytyy mm. http://www.tanssiterapia.net/. Kävin toisenkin kerran vastaavan tyyppisessä yksittäisessä päivässä. Minulle jäi tästä sellainen kipinä, että tämä jossakin muodossa soveltuisi minulle.
Äänitaajuus – Schumannin resonanssi 7.83
Vuodet ovat kuluneet edelleen ja välillä asentohuimaukseni on palannut ja viime kesänä eli 2020 kesällä. Se oli taas aika voimakkaana useita kuukausia. Niinpä pohdin, että mikä nyt avuksi. Jotenkin päädyin Youtubeen ja aloin kuunnella sieltä eri äänitaajuusjuttuja aamuisin tai iltaisin. Kestoltaan 15 minuutista aina tuntiin. Niinpä tuo asentohuimaus hävisi niitä kuunneltuani. Tämän koin parhaaksi itselleni eli kuuntelemalla suoraan Schumannin resonanssia eli 7.83 maan värähtelytaajuutta.
Tämä maan värähtely vaikuttaa mm. vuorokausi- ja unirytmiimme. Jos se on epätasapainossa ihmisellä, niin se voi heijastua mm. väsymyksenä, unettomuutena, päänsärkynä, stressinä ja immuunijärjestelmän järkkymisenä. Osa sen aistii herkemmin. Tuo Schumannin resonanssin kuunteleminen on ihmisille maadoittava ja hoitava taajuus. Sillä on suora yhteys ihmisen hyvinvoinnille. Siksi meille on äärettömän tärkeää liikkua luonnossa mahdollisimman paljon. Se on maadoittavaa ja yhteyttä äitimaahan. Tähän aiheeseen palaan kyllä vielä toisissa artikkeleissani.
Näitä äänitaajuuksia kuuntelemalla on tarkoituksena palauttaa kehossa ja mielessä tuota epätasapainoa. Tätä Schumannin resonanssia ja muitakin äänitaajuusjuttuja, jos kiinnostaa kuunnella. Suosittelen käyttämään siihen kuulokkeita, mutta ei korvanappeja. Ne nimittäin aiheuttivat todennäköisesti aikoinaan tuon alkusykäyksen tuolle asentohuimaukselle minussa. Kuuntelin silloin paljon lenkillä puhelimella musiikkia korvanappien kera, jota yleensä en tee. Vaan liikun lenkillä ja luonnossa ilman mitään kuunteluja. Nautin luonnon äänistä ja rauhasta.
Lisäksi vuonna 2020 aloin kuuntelemaan niitä mantroja, joista kerroin yhdessä kirjoituksessani. Om-ääni on universumin alkuperäinen ääni. Tämän om äänen taajuuden sanotaan olevan sama kuin Schumannin resonanssi. Nämä taajuudet yhdistävät meidät luonnolliseen, pyhään ja tuttuun paikkaan, missä kehomme virtaavuus lisääntyy ja kehomme rentoutuu ja voi hyvin. Yhdistymme uudelleen elämän rytmeihin, ikiaikaiseen pyhään ääneen ja mantraan om. Tämän taajuuden tuloksena tukokset saavat kyytiä ja ihmisen omat parantavat voimat aktivoituvat. Näiden yhdistäminen esim. erilaisiin hoitoihin olisi todella tervetulleita, vaikka esim. fysioterapiaan.
Näitä kaikkia pohtiessani ja kokeillessani on tullut mieleen, että löytäisinkö jopa jonkinlaisen harrastuksen, jossa on musiikkia, vapaata tanssia ja tuota kehon ja mielen yhteensovittamista. Niinpä huomasin ilmoituksen Facebookista, että Seinäjoella on mahdollisuus päästä kokeilemaan pienryhmässä Vitaalitanssia.
Mitä on Vitaalitanssi ja mistä se on tullut Suomeen?
Vitaalitanssi (VitalDanza (R)) on tanssin iloa, mukaansa vievää musiikkia ja liikkumista aktivoivaa. Voi nauttia tanssista omin askelin, ilman mitään askelsarjoja ja syventää keho-mieli-yhteyttä. Se on argentiinalaista alkuperää. Tanssimalla syvää yhteyttä itseen ja rakkauden löytämistä omasta sisimmästä. Se on vapauttavaa ja tuo oman kehon läsnä olevaksi. Kertakokemuksena se on kehotietoisuutta lisäävää ja voimaannuttavaa. Jos siitä muodostuu harrastus, se on hyvä apu kasvun ja muutoksen tiellä. Ohjaaja on apuna siinä, kun hän haastaa uusiin näkökulmiin ja rohkaisee uusiin valintoihin. Se on tietoisuuden herättelyä ja elinvoimaa lisäävä harrastus.
Mahdollisuuksien tanssi ja virkistävä terveystanssi
Se on mahdollisuuksien tanssi. Jos on avoin sellaiselle, niin se on oiva harrastus. Tuo elämään lisää hyvää oloa ja sitä syvyyttä löytäen entistä enemmän oman elämän askeleet. Siihen saa syttyä ja tanssia vapaasti ja ajattelematta, että mitä muut sanovat eli se sisältää rakkauden ja hyväksytyksi tulemisen kokemuksia. Silloin sydämessä läikkyy ilo.
Se on virkistävä ns. terveystanssi. Hyvää ja virkistävää terveysliikuntaa, johon yhdistyy musiikki, sosiaalisuus ja itsetuntemuksen syventäminen. Se kehittää kehonhallintaa, tasapainoa ja koordinaatiota. Se edistää myös aivojen hyvinvointia. Verenkierto vilkastuu, lihakset saavat happea, kehittää läsnäolotaitoja sekä tuo luovuutta ajatteluun. Kaikki, mitä tapahtuu mielessä, tuntuu myös kehossa. Tanssin huuma vie mennessään. Samalla alkaa liikkuvuus ja kunto kohentua. Tunnin jälkeen on iloinen, virkistynyt, voimaantunut ja energisoitunut olo eli hyvä olo.
Kokemassa Vitaalitanssin riemua 29.1.2021
Sain kokea tämän ilon perjantaina 29.1.2021. Kyllä, se tuntuu nyt siltä, että tässä se on juttuni. Tällaista uutta harrastusta olen kaivannut elämääni. Tuossa illassa tanssittiin mm. seuraavilla teemoilla lapsuuden keveys, nuoruuden ilo, sukujuurten eheyttäminen ja äitimaahan juuriin juurruttaminen. Hyvin erilaisia musiikkikappaleita oli valittuna ja ohjattuna. Huomasin, että osassa halusin sulkea silmäni ja osassa halusin apuna käyttää käsiäni hyvinkin voimallisesti.
Musiikki ja ohjaus ohjasivat minua kokemaan nämä asiat kehossani ja mielessäni. Tällainen kyllä sopii ainakin minulle. Ei tiukkoja ja ennalta suunniteltuja askelia, vaan oman elämän askelten ottoa pienryhmässä jokainen omalla tavallaan ja tuntemuksellaan. Kiitos.
Elän kiitollisuudessa, että sain mennä tutustumaan vitaalitanssiin
Olen tästä hyvin kiitollinen, että sain mennä tutustumaan tuohon iltaan. On hienoa, että meiltä Seinäjoelta löytyy myös tällainen mahdollisuus. Tämä ei ole vielä Suomessa hyvin yleistynyt tapa tanssia ja kokea jotakin ainutlaatuista. Menen mielelläni toistekin tuonne ryhmään, jossa kuitenkin jokainen tekee oman soolotanssinsa. Samalla olen iloinen siitä, että voin kotonakin jatkaa tällaista tanssimuotoa. Jotakin vähän tämän tyylistä olen musiikin kanssa tehnyt jo ennen tätä käyntiäni. Nyt saan tähän vielä uudempaa syvyyttä ohjauksen myötä.
Suosittelen vitaalitanssia teille, jotka ette koe ohjattuja jumppia ja tavallisia tansseja omaksi. Kuitenkin sydämessä sykkii halu liikkua musiikin vietävänä ja pienryhmässä se on aina mukavaa ja turvallista. Tervetuloa vitaalitanssiin pariin etenkin, jos asut Etelä-Pohjanmaalla. Lisätietoja tästä löytyy Tanssiporttaali Sirkku Iso-Tuisku (sanmaya.fi).
Vapauttavin terveisin
Päpi
”Elämä on loppujen lopuksi lyhyt, joten sitä ei kannata tuhlata siihen, että eläisit aina sen mukaan, miten toiset haluavat sinun elävän.”
– Carpe diem – tartu hetkeen –
