Päpin luontoyhteys ja lempiluontokohteeni Seinäjoella

Ajattelin kirjoittaa seuraavaksi luontoyhteydestäni. Kerroinkin rummun tarinassani jotakin siitä. Olen sivunnut aihetta muissakin tarinoissani. Ajattelin, että on kiva kirjoittaa ihan oma tarina vielä luontoyhteydestäni ja siitä, että mitä siitä ajattelen yleensäkin.

Oikeastaan tämä aihe nousi esille myös siinä mielessä, että käytän välillä aina tällaisia korttipakkoja, kun pohdin asioita ja kysyn vähän vinkkejä niiltä. Olen huomannut, että ne toimivat minulle oikein hyvänä apuna. Mitä konkreettisemmin osaan kysyä, niin sitä paremmin saan vinkkejä asian tarkasteluun.

Naisen voimapakka resonoi minulle

Tämä naisen voimapakka on minulla uusimpia. Se tuntuu jotenkin toimivan ja resonoivan minulle parhaiten. Pakka tuli hankittua viime syksynä. Siitä alkaen varmaan 70 % vähintään on noussut korteiksi joko maa tai maaemo -kortti. Pakassa on kuitenkin 44 korttia. Suurinta osaa korteista ei ole noussut kertaakaan. Nämä kaksi ovat nousseet ja lisäksi kevät-kortti on tullut usein.

Olen jossakin vaiheessa tuonut esille, että kevätkesä on lempivuodenajoistani. Toki kaikista pidän, kun olen suomalainen. Olen tottunut vuodenaikoihin. Nyt taas pidän talvestakin enemmän. Josta olen kyllä tykännyt aina. Viime vuosina asuessani täällä lännessä on talvet ollut sellaisia liukkaita ja ns. röntöskelejä. Kunnon talvia ei ole ollut, kuten Savossa asuessani oli aina. Nyt huomaan, että olen kaivannut niitä kunnon talvisäitä. Niillä on vaikutusta myös siihen hyvään oloon.

Kauniit talvipäivät

Nyt on ollut täällä Seinäjoella lunta ja kauniita talvipäiviä. Olen nauttinut siitä hyvinkin paljon. Olin viikonloppunakin ulkoilemassa eli kävelemässä 10 tuntia ympäri Seinäjoen luontoa. Siitähän vähän myöhemmin tässä tarinassani.

Maaemo = luontoyhteys

Palataanpa noihin kortteihin vielä, jotka minulle ovat nousseet tiuhaan. Toisena korttina maaemo=luontoyhteys, joka vahvistaa hyvinvointiani ja henkisyyttäni. Olen osa luontoa. Kerrotaan tuossa kortissa. Olen maan asukas, olen osa maata ja luontoa, yhtä sen kanssa. Kun olen luonnossa, voin olla kuin kotonani. Luonto on eheytymispaikka, kuin suuren äidin ravitseva syli. Maaemo parantaa, eheyttää ja uudistaa. Luonto maadoittaa ja rauhoittaa vahvistaen kehoa ja mieltä. Luontoyhteydessä aistit heräävät ja avautuvat. Voin tuntea oloni elinvoimaiseksi. Maaemo opastaa ja antaa merkkejä ja viestejä. Luonto puhuu.

Maa = pysyvyys

Toisena korttina maa=pysyvyys. Keskity siihen mikä on pysyvää ja totta tässä ja nyt. Jalkani kantavat, voin luottaa. Jatkuvasti muuttuvan, uudistuvan vastapainoksi tarvitaan pysyvyyttä ja vakautta. Pysyvyys luo hyvinvointia ja turvallisuutta. Luottamus syntyy, kun hyväksyy, että mikään ei ole pysyvää. Elämän muutoksistakin voi löytää pysyvyyden voiman. Pysyvyys ei tarkoita pysähtyneisyyttä.

Luontoyhteyteni eli Äitimaa

Nämä kortit kuvastavat hyvin minua ja sitä, että mikä on minulle hyväksi, tarpeellista ja tärkeää. Ne ovat olleet muistutus siitä, että on asia kaikkien muutoksien keskellä. Joka on pysyvää ja tuo minulle rauhoittavaa hyvää oloa. Se on luontoyhteyteni eli Äitimaa. Tämä on hyvin vapauttavaa ja ymmärrettävää, että näin on. Se antaa vastauksen sille, että miksi. Kyse on energiasta, värähtelystä ja taajuudesta. Aiemmin kirjoitin siitä Schumannin resonanssista eli maan värähtelytaajuudesta ja myös siitä om-äänteestä. Tämä selittää minulle todella paljon. Uskon, että avaa myös lisää teitä ajattelemaan asioita ja luo ymmärrystä.

Luonnon tärkeys

Luonto on todella tärkeä asia meille. Ei ole sattumaa, että isoissa kaupungeissa ihmiset voivat voida huonosti. Alhainen energia vaikuttaa myös pitkässä juoksussa terveyteen. Ihminen tarvitsee luontoyhteyttä, muuten se alkaa näivettyä ja voida huonosti. Puhutaanhan plussa ja miinus ioneista. Negatiivisilla ioneilla on vaikutusta ihmisiin positiivisesti. Niiden tarkoitus on puhdistaa ilmaa, uudistaa solujen aineenvaihduntaa, tukea immuniteettiä, puhdistaa verta ja tasapainottaa hermostoa.

Luontoilman negatiiviset ionit

Luontoilmassa on luontaisesti paljon negatiivisia ioneja. Esimerkiksi niitä on vesiputouksissa, koskissa, ranta-aalloissa, vuorilla, metsissä ja ukkosen jälkeen. Monesti emme tule näitä vain ajatelleeksi. Ehkäpä emme tiedä niiden vaikutusta vaan hakeudumme luontaisesti esim. kaikkien tuollaisten luontopaikkojen luokse. Kuten minäkin olen tehnyt usein. Olen luontaisesti halunnut mennä hoitamaan itseäni. Vaikka en ole sitä tietoisesti ajatellutkaan, että mistä on kyse. Kuinka kotona voisi olla näitä negatiivisia ioneja esim. suolalamppu kuumentuessaan vapauttaa niitä huoneilmaan.

Tässä tulee siihen asiaa, että isommissa kaupungeissa ilmassa onkin positiivisia ioneja, jotka eivät ole hyväksi ihmiskeholle. Niillä on vaikutusta jopa mieleen ja fyysiseen kehoon. Siksi on erittäin tärkeää, että myös sieltä hakeudutaan luontoon.

Positiivisten ionien vaikutus

Valitettavasti sähkölaitteiden ja kaikkien kännyköiden yleistyessä myös ne ovat tuoneet positiivista ioneja. Siksi esim. yöksi nämä laitteet tulisi sulkea hyvissä ajoissa, jos on uniongelmia. Osa meistä aistii ne herkemmin ja saa kehossa epätasapainoa.  Elämme maailmassa, jossa entistä enemmän pysyäksemme terveenä ja tasapainoisena tarvitsemme luontoa ja siellä liikkumista. Koska se ei ole enää niin luontaista kuin esim. isovanhemmilla oli aikoinaan.

Luonnonenergia

Luonnossa kulkiessa tankataan hyviä negatiivisia ioneja ja maan energiaa käyttöön. Se luo vireyttä, hyvää oloa, levollisuutta ja mielen kirkkautta. Uni maistuu paremmin, koska hermosto on päässyt rentoutumaan.  Meillä kaikilla on yhteys maahan.

Vahva yhteys luontoon

Minulla on ollut vahva yhteys luontoon jo lapsesta saakka. Jos viikoksi unohdan luonnossa liikkumisen. Huomaan sen kyllä olotilassani. En koe itseäni niin tasapainoisena tai olen väsynyt. Joskus jopa tyytymätön. Se heijastuu siitä suoraan, että en olen silloin ollut riittävästi luonnossa. Olenkin kuvannut aiemmissa kirjoituksissani, että kuinka lapsena vietin paljon aikaa luonnossa, kun asuin lapsuuteni ja nuoruuteni maalla. Kerron myös siitä, että kaupunkiasuminen kerrostalossa jäi lyhyeksi ajaksi, koska emme ex-puolison kanssa viihtyneet siellä. Olen asunut suuremman osan elämästäni maalla. Toki en missään syrjäseudulla kuitenkaan. Nyt asun kaupungin taajamassa, mutta täällä on luonto lähellä.

Pääsen myös autolla liikkumaan muuallekin luontoon, kun etäisyydet eivät ole niin pitkiä. Tietenkin työelämä veroittaa osan voimavaroistani ja myös aikaa ja aina ei vain jaksa työpäivän jälkeen lähteä liikkumaan. Pääasiassa kuitenkin liikun aika paljon luonnossa. Valon lisääntyessä tulee liikuttua enemmänkin, kun iltasilla jää työpäivien jälkeen enemmän valoisaa aikaa.

Seinäjoen monipuolinen luonto

Meillä on täällä Seinäjoella monipuolinen luonto. Täällä on suo-, metsä-, kallio-, lehto- ja peltomaisemia liikkua. Se oikeastaan olikin yllätys, kun muutin tänne Seinäjoelle. Olin jotenkin kuvitellut, että täällä on vain silmin kantamattomasti peltoja. Ei täällä oikeasti niin ole. On täällä paljon muutakin. Oikeastaan, kun olen käynyt Alankomaissa v. 1998. Siellä on oikeasti peltoja silmin kantamattomin. Toki Etelä-Pohjanmaalla on peltotilat paljon suurempia kuin esim. Savossa, jossa asuin.

Vastaavasti Savossa oli paljon enemmän järviä ja ne olivat paljon isompia kuin täällä. Silti tykkään asua ja elää Etelä-Pohjanmaalla. Olen oikein tyytyväinen tähän seutuun toimintaympäristönä. Sillä on toki suuri vaikutus myös jaksamiseen, että viihtyy asuinympäristössään. Suomessa, kun on vuodenajat niin jokainen vuodenaika tuo oman vivahteensa liikkua luonnossa. Nyt, kun täälläkin Seinäjoella on oikeasti se aito oikea talvi. Niin, kyllä nyt passaa liikkua luonnossa. Lumi on kaunista luonnossa.

Miten pysyä hyvässä kunnossa ilman liikuntaa?

Välillä suorastaan ihmettelen sitä, että kun osa ihmistä harrastaa tosi vähän liikuntaa ja myös luonnossa liikkumista. Kuinka ne jaksavat ja pysyvät terveenä. Itse, jos unohdan tämän niin en varmasti kauan eläisi. Vaikka liikunkin luonnossa, niin silti en ole kuitenkaan mikään huippu kunnossa oleva.

Tähän en ole koskaan keksinyt selittävää tekijää, että miten pysytään kunnossa ilman liikuntaa. Toki jokainen päättää omasta elämästään ja en sillä tarkoita. Enemmän vain ihmettelen, että täytyy olla kyllä supergeenit, jos pysyy terveenä ilman liikuntaa. Minulla ainakin järkkyy tasapaino ja tulee sairauksia, jos laiminlyön tätä asiaa. Onneksi tämä luonnossa liikkuminen ei ole minulle mitenkään vaikeata. Ainoastaan välillä tuntuu, että aikaa ei ole vain niin paljoa kuin haluaisin liikkua luonnossa.

Lempiluontopaikkojani Seinäjoella

Nyt ajattelin laittaa teille yleisempiä luontopaikkoja Seinäjoella, jossa tykkään liikkua. Talvisia luontokuvia, joissa liikuin viikonlopun aikana. Tykkään muulloinkin liikkua ko. paikoissa. Tykkään vaihdella eri lempireittejäni aina. En jaksaisi millään liikkua, jos pitäisi kävellä jotakin samaa katureittiä päivästä toiseen. Liika kaavamaisuus ei ole juttunani. Toisekseen en muutenkaan tykkää erityisesti kävellä kaduilla. Täällä Seinäjoella ollessa olen neljä kertaa kaatunut kaduilla. Yhdellä kertaa kaaduin talven jäljiltä kohonneeseen katukiveen. Niin, että valui kolme desiä verta polven alapuolelta ja koko jalka oli täynnä verenpurkaumia ja meni siinä 1,5 kuukautta, jotta jalka oli kunnossa. Toki kävin töissä ja liikuin, mutta siinä oli kyllä pitämistä kerrakseen.

Metsissä en onneksi ole kaatuillut

Metsissä en ole koskaan kaatunut ja toivottavasti näin ei käykään. Kadut eivät vain ole juttuni ja autojen meteli ei tunnu hyvältä. Olen aina rakastanut kävelyä. Se on niin rentouttavaa etenkin luonnossa liikkuessa. Tykkään eri kohteissa käydä ja muutamia on muodostunut lempikohteiksi. Rakastan sopivassa suhteessa valita vaihtoehdoista, että mille reitille lähden. Myös otan huomioon sään esim., että missä ei niin tuulista ole, jos on tuulinen päivä. En millään pystyisi kävelemään saamaa katureittiä vuosista toisiin vaihtamatta välillä toiselle reitille. Se olisi todella tylsää.  

Hallilanvuori ensimmäinen luontokohteeni

Hallilanvuori Seinäjoella oli ensimmäinen luontokohde, johon tutustuin jo syksyllä 2015. Kävin täällä aina viikonloppuisin. Hallilanvuori on kalliorinne, jonka ympärillä kiertelee luontopolut tai kuntopolut, jotka ovat näin talvisin myös hiihtolatuina käytössä. Hallilanvuoren alapuolella on myös luistelurata, jossa olen käynyt luistelemassa. Oikeastaan tämä paikka jo kertoi minulle tuolloin, että Seinäjoella on monipuolinen luonto.

Törnävän hautausmaan ihastuttava kuusimetsä

Törnävän hautausmaan läheinen kuusimetsäalue on kaunista liikkua kaikkina vuodenaikoina. Metsässä kiertelee luontopolut ja näin lumisena talvena on mahdollisuus myös siellä hiihdellä.

Törnävän kaunis puistoalue viehättävine rakennuksineen

Tältä alueelta pääsee näppärästi myös kävelemään polkuja Törnävän puistoalueille ja jokivarteen. Paikkaa sanotaan Törnävänsaareksi, vaikka ei se oikeasti ole saari. Kaunis on paikka.

Kyrkösjärven kaunis ympäristö

Kyrkösjärven ympäristö on myös kaunis ja sieltä lähtee moneen suuntaan luontoreittejä kävellä sekä metsissä luontopoluilla että myös kiertää Kyrkösjärven rantamaisemaa, jossa kulkee aivan rannassa polut. Auringonlaskut ovat kauniita käydä katsomassa ko. järvellä. Keväällä aikaisin tulevat vesilinnut joutsenten kera ko. rantamaisemiin. Olen nähnyt ko. rantamaisemissa meriharakan ensimmäistä kertaa elämässäni.

Saukon olen myös nähnyt sukeltavan ko. rantamaisemissa. Kyrkösjärvellä on myös Lakeuden elämysliikunnan ylläpitämä ihastuttava Käpälikkö, josta lähtee lapsillekin suunniteltu luontopolkureitti. Ko. maisemien kautta pääsee myös Jouppilanvuoren luontoreiteille, jossa on myös esteetöntä reittiä kulkea. Jouppilanvuorella on hiljentymispaikka ja Aarnikotkan kota.

Kaunista jokivarsimaisemaa Seinäjoen keskustan tuntumassa

Tykkään myös liikkua Seinäjoen keskustaan menevällä jokivarressa olevalla kävelypolulla. Siitä tulee mukava reitti kaupunkiin kävellä ja käydä vaikka Lakeuden Ristin kirkon pihassa kääntymässä.

Kuten olen tehnytkin. Siitä vähän eteenpäin on myös Uimahallin ympäristön tuntumassa oleva jokivarsi kaunista reittiä kulkea. Sieltä haarautuu myös silta puistoon, jossa tykkään käydä aina etenkin keväisin ja kesäisin katselemassa kukassaan erilaisia puita ja pensaita.

Pajuluomalla kaarteleva polku on parasta lähiluontoani

Ei pidä unohtaa myös Pajuluoman uomaa, joka kiertelee tuolla metsien takana ja siellä on todella mukava käydä kävelemässä reittejä. Se on lähin paikka minulle mennä suoraan kotoa ulkoilemaan. Ei tarvitse ottaa autoa ja lähteä ajamaan jonnekin muille luontopolkukohteiden lähtöpaikoille.

Paukaneva on Seinäjoen helmi luontopaikkana

Sitten on vielä sellainen helmipaikka, jossa on kiva käydä esim. viikonloppuna eli Paukaneva. Se on kyllä kaunis paikka, jossa kiertää pitkospuut. Reitillä vierähtää mukavasti useita tuntejakin. Luonto on ainutlaatuinen kokonaisuus siellä.

Pieni kaunis tekojärvi nimeltään Hirvijärvi

Lisäksi nyt vaunupaikan vaihdoksen myötä viime kesänä olen tutustunut jo Seinäjoen Hirvijärven ympäristöön. Olemme käyneet siellä myös mönkkäriajelemassa eri reittejä. Siellä on kaksi kaunista pientä tekojärveä, jonka toisen rannalla on tämä vaunumme aina.

Muita paikkoja, joissa käyn aina luonnossa liikkumassa ja ovat jo ympäristökunnissa tai asumisalueestani vähän kauempana Seinäjoella, mutta niistä tulen joskus tekemään ihan erillisiä juttuja.

Nyt on ystävänpäivä ja ajattelin päättää tämän kirjoituksen äitini lähettämään ystävänpäiväkortin tekstiin. Joka minusta sopii hyvin tähän tarinan lopuksi.

”Hei” Tiesitkö, että tämäkin päivä on luotu elettäväksi iloiten. Aina ei ilonaiheita tunnu löytyvän, mutta niitä on! Katso ulos, ympärillesi, kuuntele, haista ja maista. Ilo tulee luoksesi, kun olet valmis vastaanottamaan sen.”

Liitän tähän lopuksi teille pienen ystävänpäiväyllätyksen. Linkin tekemääni uuteen Päpin luontarakkaus -valokuvakirjaan. Tervetuloa tutustumaan kuvien kera vuodenaikojen vaihtuessa Päpin luontorakkauteen.

Kuvakirja (ifolor.fi)

Ystävyydellä

Päpi