Tätä energiaa ja tunnetta tunnustellessa tunsin, että on kirjoitettava oma tarinansa keväästä. Kevät on vuodenaika, josta olen aina pitänyt paljon. Maaliskuussa tuntuu aina, että odottaminen on pitkä ennen kuin kevät pääsee ottamaan vallan. Kevätpäiväntasaus oli lauantaina 20.3. Sehän tarkoitti, että päivä ja yö olivat yhtä pitkiä. Valo ja pimeys tanssivat yhdessä. Sisäinen ja ulkoinen maailma kohtasi.
Kevät on raikkaan uusiutumisen ja selkeytymisen aikaa. Ns. talviuni on päättymässä, kun luonto alkaa hiljaa heräilemään. Kyllä, kaipasin jo niin paljon valoisia iltoja ja purojen solinaa. Talvi on ollut myös kaunis täällä Etelä-Pohjanmaalla. Siitä on saanut nauttia viikonloppuisin. Arkisin työelämä on ottanut oman voimansa. Iltaisin ei oikein ole jaksanut paljoa liikkua. Aamuisin nukuttaa ja en oikeastaan jaksaisi edes herätä klo 6.00. Pitää alkaa aina valmistella uuteen työpäivään lähtemistä. Kevät etenee ja valonmäärä lisääntyy ja sen myötä myös energiamäärä pääsee kasvamaan. Se antaa voimavaroja liikkua myös iltaisin.
Pidätkö sinä tehdä käsilläsi käsitöitä, maalata, askarrella tai kirjoittaa? Onko sinulla ollut paineita, että ei osaa riittävän hyvin ja siksi jää moni kiva asia toteutumatta?
Minulle esim. maalaamin on ollut haaste, koska en ole hyvä maalaamaan ja piirtämään. Tykkäisin kuitenkin jotakin maalata. Niinpä päätin maalata kuitenkin pienen taulun kuvaten kevätpäiväntasausta, jossa energiapallo pyörii sisällä. Kevään värit pääsivät jo pilkistämään sivuilta. Posiolla lomaillessa viikon näin paljon ihania energiapalloja omilla silmillä katsoen. Energiat olivat niin korkeat. Silloin se on mahdollista nähdä. Ajattelin, että maalaan yhden näkemäni energiapallon, johon yhdistyi jo kevään raikkaus väreineen.
Pidätkö sinä keväästä? Mitkä ovat sinulle ns. kevään merkkejä?
Minä pidän siitä vapaudesta ja ns. lapsenomaisesta keveydestä, kun pääsee luontoon tutkimaan ja ihmettelemään kevään merkkejä, seikkailemaan ja sorkkimaan kevätpuroille. Tuossahan se ihan lähellä pian solisee Pajuluoman uoma.
Laitatko sinä keväällä siemenistä kasvamaan jotakin tai kevätkukkasipulia kotia somistamaan?
Kaupassa käydessä oli ihana hypistellä jo myyntiin tulleita siemenpussia ja kukkasipulipakkauksia. Postilaatikosta tuli myös kevään puutarhalehtiä ja puutarhakuvasto, joita on aina ihana ihastella ja katsella. Se luo odotusta ja tunnelmaa. Se rauhoittaa sitä odottavan aikaa, että pääsee upottamaan sormet multaan ja möyrimään kotipuutarhassa.
Odotatko sinä jo kesämökille, vaunulle, kotirannan tai lähiseudun vesistöjen rannoille pääsemistä?
Minä odotan, että pääsee viemään vaunun vaunurantaan. Katselemaan vapaa-ajalla kaunista järveä ja laskevia auringonlaskuja. Siellä varmasti näkee myös tänä keväänä muuttolintujen saapumista. Varmasti tulen tekemään vielä omia tarinoita vaunuelämästä. Tietysti tarinaa myös kotipuutarhasta ja mahdollisista puutarharetkistä kevään ja kesän aikana.
Usein näin keväisin olen matkannut aina puutarhamessuille ja kaikille kevätmessuille. Tänä vuonna se ainakin näin maalis-huhtikuussa näyttää tämän maailmassa vallitsevan tartuntatautitilanteen vuoksi olevan mahdotonta. Katsotaan, kuinka käy myöhemmin toukokuun loppupuolella olevien kevättapahtumien. Onneksi on tekniikka kehittynyt ja voidaan järjestää ns. webinaareja.
Osallistuin sunnuntaina 21.3. oli klo 10.00 aivan maksuton kevätwebinaari netissä, jossa on eri luennoitsijoita kertomassa puutarha-asioista. Siellä kerrottiin, että luonnollisuus ja kedot ja niityt ovat nostamassa suosiotaan. Suositaan myös monilajisia istutusalueita, joissa on niin sipulikukkia, perennoita, pensaita ja mahdollisesti myös puita. Tuollainen monilajinen penkkialue tuli tehtyä puutarhaan muutama vuosi sitten. Kasvit voivat paremmin tuollaisissa penkeissä/istutusryhmissä ja kumppanuudet hyödyttävät niitä. Olemmehan osa luontoa yhteistyössä, miksi emme laittaisi puutarhoja myös niin. Kaikki nokkoset ja apilat puutarhassa, vaikka tietyissä kohdissa hyödyntävät luontoa. Näin puutarhaan saadaan vierailemaan mm. kauniita perhosia.
Kevät on inspiraation aikaa
Kaikki lähtee ajatuksesta. Mille haluaa antaa tilaa ja kasvuvoimaa se tulee kasvamaan. Keväällä toukasta kuoriutuu jotakin kaunista eli esim. perhonen. Kevään ensimmäiset perhoset ovat niitä ihania kokemuksia ja muistoja myös lapsuudesta. Nokkosperhosten lentäessä tunsin sen vapauden, huuman ja raikkauden. Ensimmäisten muuttolintujen saapuessa myös alkaa sydämessä tuntua sykettä. Joutsenten saapuessa mm. täällä Seinäjoella Kyrkösjärven rantaan ovat mm. niitä kevään huumaavia merkkejä. Yhtenä keväänä näin myös siellä sukeltelemassa saukon innokkaana. Muita ihania kevään lintuja ovat mm. peipposet ja västäräkit. Aivan jo kesän kynnykselle edetessä saapuvat kotipihaan kaartelemaan pääskyset. Peltoaukeamia ja vesistöjen tuntumassa ei voi unohtaa kuovien kevätääniä ja töyhtöhyyppien paluuta.
Etelä-Pohjanmaalla kevään merkkejä ovat myös ihastuttavat pehmiskioskit teiden varsilla
Kevään tunnetta on luomassa myös täällä Etelä-Pohjanmaalla pehmiskioskit, kun ne saapuvat teiden varsille. Tämän kevään ensimmäinen pehmis tuli nautittua perjantaina 19.3. Lapualla, kun palasimme Posion matkalta Seinäjoelle. Olen aina pitänyt myös keväthyrristä. Yksi on aina olohuoneen kukkaryhmässä muistuttamassa rakkaasta vuodenajastani keväästä, joka aina vuorollaan sieltä saapuu.
Esivanhempamme ovat juhlistaneet kevätpäiväntasausta erilaisilla rituaaleilla ja seremonialla. Itse sytytän keltaisen kynttilän palaamaan. Laitan kevätkukkasia eli tulppaaneja, helmililjoja ja narsisseja somistamaan kotia ja luomaan kevään tuntua. Kevään edetessä niitä ilmestyy myös kodin oven viereen. Myöhemmin syksyllä istutan ko. ruukuista kukkineet kukkasipulit penkkeihin. Sieltä ne nousevat sitten seuraavina keväinä uudestaan kukkimaan.
Näillä ns. nykyaikaisilla rituaaleilla, mitä kukin sitten tykkää tehdä, voi kiittää elämän uusituvasta voimasta, valosta, ilosta ja runsaudesta.
Kirjoittaa vaikka tarinaa keväästä, kuten tässä nyt on minulla menossa. Tai maalata kevään iloa ja antaa valon loistaa. Kylvää ns. hyviä siemeniä niin sanoin, teoin kuin hymyjen kautta. Suuren Äitimaan synnyttävä voima on heräämässä taas uuteen kukoistukseen pian. Tämä on ns. alkukantaista voimaa, jotta kannattaa vaalia. Elämämme täällä Pohjolassa luonnon kiertokulussa ja meillä on vuodenajat, joista voimme olla iloisia ja onnellisia.
Kevätpurojen solinaa
En malta olla ottamassa tässä yhteydessä jo muutamia musiikkikappaleita, jotka mm. liittyvät kevääseen. Kuuntelin tuossa hiljattain Petri Laaksosen konsertin, joka välitettiin livestreamin kautta Hakunilan seurakunnasta. Petri lauloi mm. tämän kappaleen eli ”Kevätpurojen solinaa”. Kasvun riemua huumaavaa. Kevät tuo toivoa jostakin uudesta ja kauniista. Tunteen, että itsekin virkoaa eloon talven pimeyden jälkeen.
Kevään tunnusmerkkejä
Kevään tunnusmerkkejä, jotka aina tulevat uudestaan mieleni lokeroista. Ne konkretisoituvat kevään myötä aina. Niitä ovat mm. räystäältä tippuvat vesipisarat. Maa alkaa pilkotella ja tuoksua. Se tunne, joka värittyy kehossa ja sykkimään keväästä ja odotus tulevasta kesästä. Teiden varsille ilmestyy myös kevään ns. ensikukkia eli leskenlehtiä.
Läikähdyksiä lapsuuden keväistä
Lapsuudestani on jäänyt myös näin maaliskuussa mieleen ne tehdyt pilkkiretket kevään auringon loistaessa. Kuinka ne varikset ääntelivät kauniisti. Aina, kun kuulen variksien äänen, tunnen tunteen keväästä, vaikka ne ääntelisivät muulloinkin kuin keväällä. Se on toivo siitä, että vielä tulee aina uusi kevät. Joskus aina haaveilen ikuisesta keväästä. Siitä tunnetilasta, joka kuvastaa niin keveyttä kuin vapautta. Se voi tarkoittaa myös keväinen kehollinen kevyt hyvän olon tunne, jota kaipaan enemmän itselleni. Se tunnetila näyttää olevan tuossa uudessa aarrekartassakin, kun katson sitä.
Solumuistissa kumpuaa kevään tunteet
Muistan tuon kevään tunteen, kun ajelin ensimmäistä kertaa Seinäjoelle yksin syksyllä 2015. Olin tulossa käymään poikani luona. Päästyäni autolla Kauhavalle saakka tunsin suuren valon loisteen ja tunteen keväästä. Sanoin ääneen, että nyt on ikuinen kevät. Ikuisen kevään tunne välittyy kehostani eli solumuististani nyt. Voin käyttää tuota tunnetta lisäämään hyvää oloani. Sanoisin tätä myötä intuitiiviseksi kehonotteeksi. Tällaisia keinoja suosittelen myös muille, että ottaa käyttöön niitä tunnetiloja, jotka tuntuvat itsestä hyvälle. Olkoon se sitten tunne ikuisesta keväästä tai jostakin muusta.
Mielenkiintoista, kun otan aina silloin tällöin kortteja korttipakoistani ja arjessa käytän nykyään tuota ihanaa Naisen Voimapakkaa. Sieltä usein nousee ne luontoyhteys ja äitimaa -kortit. Ko. korttien lisäksi usein nousee tämä kevät-kortti. Se nousi myös tuolloin 13.3., kun pohdin seuraavia aiheitani blogiini.
Kortti 34 – kevät – uusi alku
”Uusi alku on uusi mahdollisuus. Sano kyllä elämälle. Kevät on orastavia alkuja ja mullan alta puskevaa elämää. Puhdas polku ja aukinainen ovi. Astu eteenpäin, yhtä kynnys, kurkota korkeammalle. On uuden aika.”
Katsoin tätä kirjoittaessani superkevätwebinaaria, jossa koulittiin tomaattien taimia. Tunsin sen tuoksun, kun kädet upotetaan multaan ja aletaan koulia taimia. Olen niin paljon niitä omassa puutarhassa vuosien varrella tehnyt, että tämä tunnelma ja tuoksu on tallentunut solumuistiini, josta se on helppo napata. Tuo kuva ja kerronta webinaarissa sen sai sopivasti aktivoitumaan ja laukaisemaan. Näiden tarinoiden kirjoittaminen on siitä ihanaa, että ne aktivoivat minussa aina eri tunnetiloja. Ne saavat aikaa tarinaan tunnelmaa ja niitä ajatuksia, vinkkejä ja oivalluksia, jotka ovat keskiössä blogissani.
Kevääseen kuuluu pääsiäinen
Kevääseen kuuluu juhlapyhistä pääsiäinen. Minulle on aina ollut tärkeä juhlapyhä pääsiäinen. Muistan mm. lapsuudestani, kun olimme äidin ja isän kanssa matkalla Helsingissä veljeni luona käymässä pääsiäisen aikaan. Minulle oli erityisen tärkeää, että oli joka päivälle jääkaapissa odottamassa niitä pääsiäissuklaamunia. Ne suurentuivat aina pääsiäissunnuntaihin ja -maanantaihin mentäessä.
Olin myös nuorempana yhdessä paikallisen seurakunnan pääsiäisnäytelmässä näyttelemässä. Se oli kyllä mukava kokemus ja jätti entisestään pääsiäisestä juhlapyhänä vaikuttavan tunnelman. Pääsiäiseen kuuluu mm. pajunkissat ja pääsiäiskukat. Virponut en ole koskaan, eikä myöskään poika lapsena virponut. Meille ei ole sitä perinnettä luotu kodissani, jossa kasvoin. Olen askarrellut kyllä pääsiäiskoristeita. Laitan niitä esille pajukissojen ym. kera. Erilaisia ruohoja tulee myös kasvatettua. Nyt on kasvamassa popcornruohoa ja myös kesäksi on tarkoitus laittaa kasvamaan popcornista näyttäviä viherpuskia. Sain idean yhdestä Facebook-jutusta. Aina tulee uusia ideoita, joita on kiva kokeilla ja hyödyntää.
Rakkaus on kevät
Tällaisia fiilistelyjä ja tunnelmia syntyi tällä kertaa aiheesta ”rakkaus on kevät tai rakkaudesta kevääseen”. SuomiLovessa Lauri Tähkä esitti uuden kappaleensa nimellä ”Herää, lemmi ja elä.” Siinä sanoissa oli, että rakkaus on kevät. Tällaisilla ajatuksilla jatkamaan huhtikuuta ja katsotaan, että syntyykö vielä toisiakin ns. kevättarinoita ennen kesää. Joka tapauksessa kerran viikossa tai vähintään kaksi tarinaa kuussa aion aina julkaista tänne blogiini. Vuodenaikojen vaihtuessa on mukava aina kirjoitella ja ottaa myös ne huomioon tarinoissani.
Kiitoksia lukijoilleni ja oikein ihanaa pääsiäistä kaikille.
Kevättä sydämessä
Päpi
