
Pohdin tuossa muutama viikko sitten näitä blogiaiheita. Ajattelin kysyä korteiltani vinkkiä, että mistäpä voisin mm. kirjoittaa. Sieltä se aihe nousi kivasti esille eli kävelemisestä ja keveydestä. Itse asiassa pöydälläni oli aineistoa juuri kävelyyn liittyen ja kovasti olen myös sitä keveyttä kuuluttanut perään.

Universumi osasi ohjata oikean aiheen äärelle jälleen. Kiitos johdatuksesta. Nyt katsotaan, mitä tästä syntyy ja millä tavoin tätä aihetta ohjataan käsittelemään ja kirjoittamaan. Näyttää, että tässä ohjataan aiheeseen kokonaisvaltaisesti näkemään kävelyä, mutta myös sitä elämän keveyttä. Kuinka sitä voi lisätä ja saada sekä fyysisesti, psyykkisesti että henkisesti myös. Olinkin ajatellut jossakin vaiheessa, että kirjoittaa aiheesta elämän keveys. Ehkäpä ainakin tällä kertaa se kätkeytyy tämän aiheen ympärille. Vähän aluksi näistä korteista, joista heti sain johdatuksen aiheeseen.
Ilon kortti -pakka 2- keveyden lento
”Keveys, helppous ja vaivattomuus kuuluvat elämään. Seuraa hetkiä vaivatta, vastustelematta ja kiistelemättä todellisuuden kanssa rakastaen kaikkea sellaisena kuin se juuri nyt on. Kokeile keveitä askeleita – voit yllättyä siitä, kuinka helppoa se onkaan.”
Mikä tekee elämästä kevyempää?
On aika keventää raskaita askeleita ja ottaa asiat kevyemmin. Elämässä on aikoja, jolloin täytyy puskea läpi tiheiden metsien ja nousta raskaista mutalammikoista, mutta on myös toisenlaisia aikoja. Myös keveys kuuluu elämään. Elämä kutsuu tanssimaan ja kulkemaan kevein askelin. Kun kulkee keveämmin, on helpompi pysyä pinnalla. Vaikka välillä uppoaisikin, nouset kevyenä takaisin pintaan. Myös nauru nostaa ja keventää. Ei turhaan kerrota satuja, joissa keijut lentävät kevyesti ilon ja lapsenmielisyyden voimalla. Elämässä saa olla keijun keveyttä, leijailevia saippuakuplia ja valkoisia höyheniä. Kun asiat lentävät kevyesti elämän luonnollisessa virrassa, ne tapahtuvat omassa täydellisessä aikataulussa, juuri oikealla ajalla ja oikealla tavalla. Silloin hyvät asiat voivat tulla luokse helposti ja vaivattomasti.
On tämä todella mielenkiintoista, kun katson hiljattain tehtyäni aarrekarttaa. Voin sanoa, että tämä nostamani kortin tarina on kuin suoraan omasta aarrekartastani. Olen edelleen sitä mieltä, että ohjausta ja johdatusta kannattaa pyytää ja sitä saa. Nyt se ohjasi minua kevein askelin lähestymään tätä aihetta, joka on ollut jo mielen syövereissä.
Pää pilvissä ja juuret maassa
Intuition kortti -pakka 26 – valon suojaus

Et ole koskaan yksin. Vierellä kulkevat tuhannet näkymättömät jalat. Parasta suojausta on vahvistaa sisällä olevaa valoa, iloa ja rakkautta. Omaa oloa kannattaa kuunnella. Ei kannata ottaa esim. itselle kuulumatonta asiaa kannettavaksi. Kannattaa kuunnella sisäistä viisautta. Keskittyä siihen, mikä vahvistaa. Ottaa voimaa luonnosta ja maadoittaa sen rauhassa.
Intuitio kortti -pakka 26 – pienet askeleet
Etene pienin askelin, askel askeleelta. Pienissä askeleissa on sitä lempeyttä, koska ne eivät vaadi sinulta liian suuria tekoja liian pienessä ajassa. Riittää, että tietää juuri tässä hetkessä, minne astut, mitä tehdä ja miten toimia. Kun olet ottanut yhden askeleen, seuraava askel ilmestyy. Jokainen askel vie lähemmäksi, eteenpäin, muuttaa jotain uudenlaiseksi. Jokainen suuri teko on alkanut pienistä teoista. Joskus yksi sana riittää ratkaisuun, joskus yksi katse valintaan. Jätämme jälkemme jokaiseen, jonka kohtaamme. Joskus jälki on pienempi ja joskus isompi. Niillä on merkitystä silti. Elämän kudelma on täynnä yksityiskohtia. Siitä syntyy ainutlaatuinen kokonaisuus.
Luon elämääni jokaisella pienellä askeleella. Kun kuuntelen intuitiotani, tiedän, minne astun. Elän hetkessä.

Tavoitteenani on lisätä entisestään elämän keveyttä ja niitä keveitä askelia. En halua sellaista pakkotreeniä ja pakolla liikkumista ja harjoittelua, joka ei tunnu mielekkäältä. Tiedän, että se ei toimi minulla kauan. Luonnossa liikkuminen on mukavaa ja kevään edetessä on mukava vaeltaa menemään. Talven lumessa kokeilin muutamia kertoja käydä luontopoluilla kävelemässä villasukilla. Se tuntui ihan kivalta. Keväällä ja kesällä alkaa olla vettä. Jotenka villasukkakävely ei tunnu siten oikein sopivalta. Tykkäisin liikkua paljain jaloin. Tiedän, että se olisi terveydelle hyväksi. Se on sellaista luonnollista liikkumista. Kuitenkin luonnossa ja poluilla voi olla kaikenlaista tökkiä ja piikkejä ym. Jotenka en koe sitä äärettömän turvalliseksi. Minulla on se lievä 2 tyypin diabetes ei ole hyväksi saada jalkoihin mitään pöpöjä.
Kiinnostaa alkaa kokeilla paljasjalkakävelyä
Kiinnostaa kuitenkin alkaa kokeilla paljasjalkakävelyä. Parhaan hyödyn siitä saisi, kun sitä tekisi paljain jaloin säännöllisesti. Pelkällä sohvalta jääkaapille ei ole riittävää. Toki en olekaan ihmistyyppiä, joka istuskelee paljon aikaa sohvalle ja kävelee jääkaapille. Tietokoneen edessä siitäkin edessä istun ja tykkään toki siitä.
Mitä hyötyjä paljain jaloin kävelemisestä voi olla?
- vakaa tuki jaloille
- suora / hyvä ryhti
- rentoutuneet ja lämpimät jalat
- oman kehon tuntemus
- parempi tasapaino
- uutta puhtia kävelyyn.
Vaikuttaa siis tuki- ja liikuntaelimiin, helpottaa painetta polvissa, lonkkanivelissä ja selkärangassa, tehostaa verenkiertoa, vahvistaa jalkojen lihaksia, vakauttaa lihaksia, varpaat aktivoituvat ja stimuloi jalkojen refleksialueita. Kuulostaa todella hyvältä terveyden kannalta.
Paljasjalkakävely parantaa hyvinvointia. Onhan se totta, koska olihan se luonnollista jo esi-isiemme aikaan, alkuperäiskansat kävelevät vieläkin ilman kenkiä ja synnymme paljain jaloin. Jaloissa on paljon luita, lukemattomia lihaksia ja jänteitä ja pääsevätkö ne töihin, kun käytössä on jäykät kengän pohjat. Niin se on, että ei pääse.
Oikeasti kävely tulisi tapahtua enemmän päkiöillä kuin kantapäillä. Näin energia muuttuu eteenpäin vieväksi liikkeeksi. Tarkoittaa siis keveämpiä askelia ja sen myötä innostus kasvaa liikkua entistä enemmän. Tuntuu erittäin houkuttelevalta.
Haluaisin pitää hyvää huolta myös jaloistani, koska niiden pitäisi kantaa läpi elämän. Käytännössä tämä tarkoittaa, että haluan tuntea maan varpaideni alla, mutta jalat kuitenkin olisi hyvin suojatut.
Minähän tapasin pari kuukautta sitten henkilön, joka myy ns. laadukkaita paljasjalkakenkiä. Myyjä asuu vielä samassa kaupungissa, jotenka nyt tätä pohtiessani otin häneen yhteyttä. Kerroin, että haluan kokeilla näitä paljasjalkakenkiä. Leguano valmistaa kenkiä, jotka sallivat jalan luonnollisen liikeradan minimaalisilla rajoituksilla, jolloin koen kävelyn kuin kävelisin paljain jaloin. Niitä voi käyttää, mihin vain tarkoitukseen niin sisällä, ulkona, maalla tai vedessä. Vaikka suppailuun, luonnossa liikkumiseen, uintiin luonnonvesissä, kotitöihin ja urheiluun. Nämä kengät tuovat liikkumisesta sitä keveyttä. Joustavuutensa ansiosta ko. kengät antavat enemmän vapautta liikkua ja kääntävät asentoa automaattisesti, että liikkuminen tapahtuu enemmän päkiöillä.
Olenhan viime vuosina kaatuillut useita kertoja kaupungilla kaduilla. Tuntuu, että osana syytä on ollut joustamattomat kengän pohjat.

Nämä kengät luovat turvallisuutta ja tasapainoa. Lisäksi kenkien materiaali on miellyttävä ja siirtää kosteuden pois iholta. Pohja on valmistettu nanoteknologialla kaikilla pinnoilla pitäväksi eikä siitä mene läpi esim. lasinsirut tai neulat. Pohjan läpi kuitenkin tuntee maanpinnan muodot, ja jalkapohjan lihakset pääsevät työskentelemään.
Kävin tilaamassa kengät, mutta eivät ole vielä ehtineet tulla. Tulen kertomaan seuraavissa tarinoissani kokemuksista. Ajatukseni, alitajuntani ja intuitio ohjaa tähän. Näen, että tämä luo minulle uutta ja antaa uutta ulottuvuutta perinteiselle kävelemiselle. En olekaan ihminen, joka perinteisesti käy tietyn lenkin kävelemässä. Se, että kun pitää käydä kävelemässä. Haluan kokea kävelemisessä suuremman merkityksen kuin pelkkä kävely. Toki se tuo jo pelkästään hyvää oloa. Rakastan enemmän kävelemisestä luonnossa ja omassa rauhassa. Haluan näillä kengillä itselleni parempaa ryhtiä ja vapauttavampaa kävelyä, jotta keho rentoutuu ja jää syvyyttä keskittyä ja aistia mm. luonnossa enemmän ympäristöä. Tunnustella, että miltä jalat tuntuvat ja mitä kehossa tuntuu. Miten aistin esim. jalkapohjien alla kiviä ja käpyjä ym. Tulen kirjoittamaan aiheesta lisää vielä mm. aistit auki luonnossa, mindfulness-kävelyä ym. Kätken kävelyn ympärille jatkossa kaikkia tunteita ym. Rakastan kävelyä ja luonnossa liikkumista. Uskon vahvasti siihen, että kosketus maan voimaa avaa minussa uusia ulottuvuuksia ja sen myötä saan myös uusia tarinoita blogiini uusista näkökulmista.
Tervetuloa jatkossakin lukemaan tarinoitani. Tulen ammentamaan uusia tarinoitani kesän aikana entistä enemmän luonnon helmassa. Näin pystyn tuomaan tarinoihin entistä enemmän sisältöä ja ehkä jotakin uusia näkökulmia ja vähän erilaisesta maailmasta. Heittäydyn ja antaudun entistä enemmän intuitiolleni ja sisäiselle viisaudelleni. Minua ohjattu koko ajan entistä enemmän lisää tähän suuntaan voimaeläinten suunnasta myös. Tulen niistäkin kertomaan lisää seuraavissa tarinoissani.
Vapulta minulla on viikon loman ja sitten tulee askelia kohti luontoa ja luontoelämyksiä. Sen myötä uusia tarinoita.

Kohti keveämpiä askelia ja kohti uusia syvempiä tarinoita
Päpi