Ajatuksia onnistuneesta retkisuunnittelusta – Telttailua Keski-Suomessa ja kohteena Pyhä-Häkin kansallispuisto

Rakastan retkeilemistä todella paljon. Entistä enemmän minua kiehtoo kansallispuistot, mutta myös muut luontokohteet Suomessa. Jokaisella ne on omansa. Sen perusteella kannattaa aloittaa retkisuunnittelu.

Retkisuunnittelun aloittaminen

• Mitkä paikat / kohteet kiinnostavat? Mistä tykkää? Mitä halua kokea?
• Tuleeko retkessä olla vähän kaikkea? Vaikka, joku tietty teema tai tietyn tyyppiset paikat / kohteet?
• Millaisia kohteita esim. kulttuurikohteita / luontokohteita tai jotakin muuta?’
• Vuoropuhelua itsensä kanssa / perheen / ystävien kanssa eli henkilöiden kanssa ketkä ovat retkelle lähdössä?
• Aikataulutus? Onko kyseessä viikon retki / päivän retki / viikonloppuretki?

Itse olen huomannut, että sellainen kohtalaisen väljä aikataulu on sopivampi vapaa-ajalle. Ei tarvitse liitää ns. verenmaku suussa. Kyse on vapaa-ajasta ja siitä, että nauttii ja rentoutuu.

Niinhän se on sanonta, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

Vinkkejä retkisuunnitteluun

1. Retken tarkoitus ja pääkohteet
2. Aikatauluttaminen
   Tässä vaiheessa yleensä otan kartan esille ja lasken ajomatkojen aikataulut ja arvioin viipymiset kohteissa.
   Siinä tulee käytyä se läpi, että reitti on esim. viikonloppu / päivä / viikko retkenä mahdollista järkevästi toteuttaa.
   Kohteiden avoinna oloaikojen huomioiminen retkiaikataulutuksessa, jotta välttyy yllätyksiltä. Luonto on aina avoinna esim. kansallispuistoissa, mutta mm. palvelevissa luontokeskuksissa on omat aikataulunsa.
3. Budjetti
   Minkälaista rahasummaa on käytettävissä? Määrittelee mm. majoitusvaihtoehdot? Mikä majoitus soveltuisi parhaiten kyseessä olevalle retkelle? Onko mökki / hotelli / kesällä teltta ja useamman yön retkessä voi käyttää yhdistelmää?
4. Majoitusvaihtoehdoista päättäminen
   Majoituspaikkojen kartoitus ja tutkia hintatasoa ja sitä, että kuinka ko. paikat ajoittuvat järkevästi reitille.
   Mahdolliset varaamiset kohteista ainakin hotelli- ja mökkimajoituksissa.
5. Ajoreitin suunnittelu tarkemmin
   Auton polttoaineiden ostaminen. Tykkään, että retkelle lähdetään tankki täynnä ja siten mahdollisia tankkaamisia huoltoasemilla ym. on mahdollisimman vähän.
6. Retkivarusteiden pakkaaminen ja siihen sopivat listat
   Niinpä olen tehnyt sellaisia listoja, että mitä mukaan retkelle. Niitä voi olla erilaisia mökki / hotelli / telttaretkelle ja sen mukaan, että kuinka pitkästä ajasta on kyse. Näin säästää aikaa ja vaivaa. Välttyy epämiellyttäviltä unohduksilta. Pakkaaminen vie täten tosi vähän aikaa. Yleensä vain muutamia minuutteja. Suosittelen tällaista listojen tekemistä / laatimista esim. muistilistaksi omaan kännykkään / tietokoneelle. Mikä vain tuntuu sopivalta vaihtoehdolta itselle.

Retkisuunnittelussa apuna voi käyttää nykypäivänä netistä saatavia tietoja. Itse tykkään lisäksi käyttää ihan perinteisiä karttoja, joiden avulla visuaalisena ihmisenä on helppo hahmottaa reittivaihtoehdot. Auttaa siten paremmin etsimään tietoa kohteista. Olen aina ollut kiinnostunut Suomesta. Näin kohtalaisen hyvin tiedän Suomessa, missä mikin paikka sijaitsee ja seuraan myös esim. kansallispuistotietoja Facebook-ryhmästä kansallispuistot tutuiksi ja Hei me reissataan kotimaassa.

Lisäksi olen viime aikoina alkanut ostella kirjafriikkinä erilaisia retkeilykirjoja. Retkipaikan kirjat ovat aivan ihastuttavia ja niistä saa hyvää tietoa retkikohteista. Lisäksi uutuutena löytyi tämä Karttakeskuksen Kansallispuistot Bongarin opas. Näin jo itsessään retkisuunnittelu tuntuu osalta retkeilystä. Luon ajatukset ja tunteet heräävät ja sen jälkeen tapahtuu toteutus. Tämä pätee elämässä kaikkeen muuhunkin hyvin. Etenkin näitä kannattaa hyödyntää nimenomaan positiivisen ajatteluun, joka luo hyvää. Tärkeä on myös tiedostaa se totuus eli tietoisuus eli realiteetit.

Jos retkisuunnittelussa toteaa, että budjettia on tietyn verran käytettävissä. Ei ala väkisellä herättää tunteita, että voi, kun minulla ei ole siihen sviittiin rahaa käytettävissä. Vaan eli tietoisuudessa jo nauttii siitä, että näillä säillä telttailu on aivan mahtavaa ja kustannukset ovat vähäisiä. Tyytyväisyys elämään kasvaa oman tietoisuuden myötä ja jokaisesta päivästä tulee enemmän nautinnollista ja myös ns. vastoinkäymisiltä selviää uuvuttamatta itseään, kun hyväksyy totuutta.

Itse koen, että retken tarkoituksena on luoda hyvää oloa ja sitä jaksamista arjen keskellä. Näin hyvällä suunnittelulla siitäkin tulee paljon helpompaa hallita. Kaikesta oppii ja kasvaa ja niin tekee myös retkisuunnittelun ja itse retkeilyn kanssa. Tähän liitän yhden esimerkin vielä.

Retkellä Keski-Suomessa

Kerron vielä viikonloppuretkestä 3.-4.7.2021 Keski-Suomeen ja Pyhä-Häkin kansallispuistoon. Retki syntyi siitä, että ostimme miesystävän kanssa pienen perämoottorin veneeseen. Sopiva käytetty perämoottori löytyi Jyväskylästä. Lähtökohta retkelle oli tällä kertaa siinä. Niinpä ajattelin, että ei kehtaa pelkästään ajella perämoottoriostoksilla. Jotenka aloin kartoittamaan kansallispuistoja. Mielessä oli pyörinyt jo hetken aikaa, että Pyhä-Häkissä haluaisin käydä viimeistään, kun Savossa äidin luona tulee käytyä. Nyt se tuntui järkevältä yhdistää tähän retkeen.

Pyhä-Häkin kansallispuiston aarnimetsissä

Kerran olen mennyt Pyhä-Häkin kansallispuiston ohi. Se on jäänyt mieleni syövereihin kauniina aarnimetsänä. Sinne halusin päästä nyt käymään ja kokemaan aarnimetsän ja sen isot kauniit puut. Näinpä Jyväskylästä autonkeula lähti viemään kohti Pyhä-Häkkiä.

Matkalla oli aika hetkeksi pysähtyä pientä lounasta syömään. Pysähtyminen onnistui hyvin ennen Saarijärveä kahvila-ravintola Linnan Liisassa. Monaco-pizza näytti oikein houkuttelevalta ja niinpä söimme sellaisen puoliksi miesystäväni kanssa. Pizzassa oli paljon rucolaa ja soveltui oikein hyvin ko. pizzaan. Pizzapohjaan oli laitettu koskenlaskijaa, kun en voi allergian vuoksi syödä tomaattipohjaisia soseita, jos niissä on oreganoa. Tuo koskenlaskijapohjatäyte oli hyvä ja soveltui oikein hyvin tuohon pizzaan. Lisäksi täytteenä oli kanaa, paprikaa ja vuohenjuustoa. Oikein raikas maukas pizza syötäväksi. Tuollaista pizzaa voi joskus syödä uudestaankin niiden perinteisten pizzojen tilalla.

Pidän yhtenä tärkeänä asiana retkillä ruokailua, koska minulla muuten verensokeriarvot heittelee ja tulee huono olotila. Sellaista sopivaa ruokailua aina kulloisenkin retken mukaisesti. Toki on kivaa ottaa metsäretkille mukaan myös eväitä. Kahvitarvikkeet kulkee lähes aina mukana luontoretkillä.

Helle oli tällä kertaa tuolla Pyhä-Häkin kansallispuistossa sen verran riistävää, että hyvin pitkää reittiä siellä ei kyennyt kävelemään. Kuitenkin muutaman kilometrin reitillä näki juuri ne ihanat isot puut, joita pääsi ihan halaamaan. Reitti kiemurteli mukavasti metsän siimeksessä ja olo oli kuin lasten sadussa Pienellä Punahilkalla tai Tuhkimolla, joka asusteli metsässä. Tai vaikkapa Röllissä:

Röllin ja Millin dialogista:

”Teikäläisten kanssa aina joutuu hankaluuksiin. Ei pitäisi seurustella menninkäisten kanssa. Housut siinä vain hajoaa. Olen pahoillani, että aiheutan vain hankaluuksia. Kyllä sitä nyt ollaan niin muissa maailmoissa. Hyvä ettei puuhun törmää. Milli ei mennä sinne. Pelottaako sinua? Minä olen nähnyt, että tänne tullaan tuppi suuna möllöttämään. Se ei ole ihan normaalia. Tänne on aina tultu lepäilemään. Se ei kuule ole ihan normaalia. Sillä lailla lepäillään. Yhtä-äkkiä ollaankin joku lintu. Waak… Hyss… hyss.. kuuntele nyt.. ”

 Milli Menninkäisen laulu:

”On jalkojesi juuressa melkein koko maailma. Vasten tuulta korkealle pääset, lintunen. Älä liian kauan pesi, vaan nouse siivillesi ja katso sieltä maailmaa, seikkailu odottaa.”

Paljasjalkakengillä astelin tuolla Pyhä-Häkin juurakoissa ja vaikkapa minulla on ollut viime aikoina probleemaa alaselkäni kanssa. SI-nivel nimittäin oireilee aika tavalla. Niin tuolla metsän siimeksessä kuitenkin kävely sujui hyvin. Metsä antaa voimia liikkua.

Pyhä-Häkkiä kuvataankin näin luontoon.fi sivustolla. Siellä ihastuttavassa vanhassa metsässä humisevat 400 vuotta vanhat ikihongat. Kilpikaarnaisten mäntyjen palokorot muistuttavat menneiden vuosisatojen metsäpaloista. Siellä metsässä voi ihastella ihmisen pienuutta. Ikiaikaisessa aarniometsän siimeksessä samoillessa tuntee todellakin olevan haltioiden tunnelmissa ja tarinoissa.

Saarijärven museon ympäristö

Pyhä-Häkistä oli iltapäivällä aika sitten lähteä kohti Saarijärven keskustaa. Kävin kiertämässä siellä museon ympäristön, jossa on aivan ihastuttavia vanhoja rakennuksia kauniin järven rannassa. Sellainen aito suomalainen järvimaisema vanhojen rakennuksien kera on makuani.

Leiriytyminen teltassa Saarijärven Ahvenlampi camping

Sieltä sitten suuntasimme kohti Ahvenlampi camping leirintäaluetta, kun sää oli nyt mainio telttailulle. Sinne kauniille lammen rannalle pystytimme teltan ja nautimme luonnon helmassa olosta iltapäivän, illan ja yön. Saarijärveltä sunnuntaiaamuna ei ollutkaan hyvin pitkä kotimatka ajella Ähtärin kautta Seinäjoelle.

Tällainen retki tällä kertaa ja vähän ajatuksia ja vinkkejä retkisuunnittelusta samalla.

Retkiterveisin

Päpi