Vuodet on vierähtäneet ja tästäkin blogin kirjoittajasta on tullut keski-ikäinen jo vuosia sitten. Unelmissa on ollut matkustaa joskus juhannuksena katsomaan yötöntä yötä. Lapsuudessa tuli vietettyä kaikki juhannukset kotona Savossa. Nuoruudessa kävin omalla kylällä perheeni kanssa joskus kyläjuhlissa. Runnin kylä Savossa on ollut hyvin suosittu aikoinaan kesäviettäjistä kuin juhannuksista. Aivan samoin kuin Aavasaksa on ollut aikoinaan ja nykyään sen arvo on entistä enemmän ihastuttavassa luonnossa.
Suomen luonto on niin kaunista ja täydellistä juhannuksena. Siinä on omat vivahteensa ja historiansa eri paikoilla. Se on viesti myös siitä, että se herkkä alkukesä saa väistyä pikkuhiljaa keskikesän saapuessa. Kyllä, kaunista aikaa on myös keskikesä. Luonnossa kukkii paljon kauniita kukkia ja perhoset lumoavat kauneudellaan. Sain Aavasaksaa kiertäessäni nähdä muutamia ritariperhosia lentämässä.
Muutama vuosi sitten tuli kesällä käytyä Levin matkalla Aavasaksalla olemassa yksi yö Karemajalla. Silloin maisema viehätti oikein paljon ja mielen syövereihin jäi, että tänne on palattava vielä uudestaan. Niinpä juhannus 2022 tuli vietettyä luontoelämyksiä kokien Aavasaksan maisemissa.
Samoiltua pitkin Aavasaksan kaunista metsää ja kallioita. Välillä otin rumpuni käteen ja rummuttelin. Tarinaa rummustani löytyy täältä blogistani nimellä ”Päpin voimarummun tarina yhdistyen luontoyhteyteeni.” ja Päpin blögin synnyn tarinaa pääset lukemaan täältä, johon tuo puinen Päpi-tonttu liittyy oleellisesti. Ehkäpä näiden yhdistelmänä muodostuu vielä jotakin uutta ajan saatossa.
Iltasilla kävimme Tornionjoella vähän kalastamassa. Kuinka iso ja kaunis Tornionjoki on ja kuinka siellä on ahvenet niin puhtaita.
Nyt en osaa sanoa, että kumpi on lempipaikkani jatkossa Lapista Aavasaksa vai Posio-Riisitunturi. Sanon, että ne ovat sitä molemmat.
Aavasaksan lumottu kauneus ja Posion taika puhuttelee minua todella.
Niiden herkkyys ja rauha saa minut elämään. Nautin välillä levosta ja taas hiljaksittain huomaan käveleväni pitkin polkuja. Hengitän syvään ja iloitsen katselemalla kuvan kauniita kansallismaisemia.
Mikä mukavinta Aavasaksalla on lähellä myös rakas naapurimaa Ruotsi, jonne on tosi kiva mennä ostoksille. Jotenkin tuntuu, että Ruotsissa kaupat ovat koskettavampia ja jotenkin kodikkaampia. Toki meidän uusi Supermarket Kasperi täällä Seinäjoella on aika viehättävä. Tarjonta on hyvä ja esille laittaminen on houkuttelevan esimerkillistä.
Ruotsissa on sisustus hieman erilaista ja ruokakaupoista voi löytyä hyvinkin kivoja sisustus- ja taloustavaroita. Ruotsissa kodin ikkunoilla hehkuu sellainen lämpö ja rakkaus ja ne ovat kutsuvia. Maisemat täällä kotimaassani Suomessa ovat kauniita ja pidän niistä todella paljon. Täällä luonto on sellaista puhuttelevaa ja herkkää. Taidan olla vielä Aavasaksan lumoissa tarinaa kirjoittaessani.
Aavasaksa on yllättäen Lapin vanhin matkailukohde. Se sijaitsee noin 10 kilometrin päässä Ylitornion keskusta pohjoiseen. Korkeutta kohoavalla kalottivaaralla on 242 metriä merenpinnasta. Sanotaan, että tyypillistä kalottivaaralle on, että sen lakea peittää jään mukanaan kuljettama irtain maa-aines, moreeni. Sanotaan, että moreeni pidättää vettä hyvin. Se auttaa sen, että vaaran laella kasvaa runsaasti kasvillisuutta, kuten mm. mustikkaa.
Sen alapuolella on karumpi alue, jota meren aallot ovat huuhtoneet aikoinaan. Tuon osan alapuolella on taas rehevämpää kasvillisuutta.
Kyllä, Aavasaksa on upea maisemanähtävyys ja siellä kauniita näköalapaikkoja. Se on kansallismaisemaa parhaimmillaan. Siellä voi samoilla Kruununpuiston poluilla ja pitkospuilla.
Aavasaksalla on tarjolla mukavasti myös majoitusta. Majoitumme sellaiseen huoneistoon Aurinkomajat lomakylään ja sieltä lähti suoraan Kruunupuiston polut ja pitkospuut. Kruunupuisto on perustettu jo vuonna 1878. Yöttömän yön aurinkoa oli kiva mennä katsomaan mäen huipulle.
Jotenkin se tuntui hieman erikoiselta, kun aurinko ei laskenutkaan ja värjännyt taivasta eri väreihin. Se kauniisti loisti vain taivaalla. Sanotaan, että Aavasaksa on Suomen eteläisimpiä pisteitä, missä voi nähdä keskiyön auringon.
Taivaan painamat männyt kumarsivat mitä komeimpia kaariaan. Mitä ne mahtavat ollakaan talvisessa maisemassa?
Aavasaksa on paikka, jossa kiireet unohtuvat ja uni maistuu luontoelämyksien jälkeen hyvin. Kyllä, jotenkin tuntuu, että Lapin henget olivat paikalla juhannuksena. Tuntui olotila niin ihastuttavalta ja en oikeastaan muista, että koska niin hyvältä tuntui jopa olla rentoutuneena pitkällään. Näin paljon unia ja nukuin myös useat päiväunet. Päiväunien aikana pyöri monia unia ja tuntui, että Lapin henget oikein hellivät olotilaani ja latasivat voimia.
Ottamiani valokuvia katsoessani ja tätä tarinaa kirjoittaessa ilakoin, että monta kuvaa en raskinut poistaa kameran muistikortilta. Silmissäni ne näyttävät niin kutsuvilta ja lumotuilta.
Tarinat kertovat, että Aavasaksalla on vietetty aikoinaan 1960-luvulla hyvin juhlivaa juhannusta. Siitä tunnelmia pääsee katsomaan täältä Yle Areenan elävästä arkistosta. Väkeä on saapunut bussilasteittain.
Nyt juhannus vaikutti suhteellisen rauhalliselta. Kuitenkin se näytti pienen häivähdyksen menneisyyttä ja jotkut olivat innostuneita laulamaan karaokea paikallisella terassilla aamutunneille saakka.
Aavasaksan huipulla sijaitsee Annikki Kariniemen patsas Ensio Seppäsen veistämänä. Patsaalla kunnioitetaan Lapin naisia ja erityisesti Annikki Kariniemeä. Hän oli Lapin ensimmäinen naiskirjailija ja yksi harvoista erätarinoita kirjoittavista naisista. Aavasaksa on myös osa Unescon maailmanperintökohdetta. Se juontaa 1800-lukuun, jolloin Aavasaksan laella mitattiin maapallon kokoa osana Struven kolmiomittausketjua. Muitakin historiallisia kohteita sieltä löytyy, kuten Keisarinmaja.
Itse hurmioiduin erityisesti tuohon kalottivaaramaisemiin ja sen monipuolisuuteen ja kauniisiin näkymiin toisille metsäisille vaaroille ja Tornionjokeen sekä etelärinteen juurella olevaan Tengeliönjokeen.
Suosittelen lämpimästi paikkaa yhdeksi retkikohteeksi.
Tämä tarina on mm. yksi sellaisista, joka soveltuisi myös tosi hyvin kerrottavaksi kuvasarjojen myötä Youtube-kanavalle. Minulla on ajatuksena julkaista syksyllä Päpin blögille kolme uutta some-kanavaa. Nimittäin työstön alla on Youtube, Instagram ja Facebook-sivustot.
Toivotan teille kauniita keskikesän päiviä. Palataan jälleen uusin blogitarinoin kesän myötä.
Päpi
