Voitin vuonna 2021 uutuuskirjan nimeltään Hyvän mielen koti Maaretta Tukiaisen kirjoittamana. Ajattelin jo silloin, että tulen kirjoittamaan aiheesta koti blogitarinoita. Kuitenkin tavoitteena on ollut kirjoittaa enemmän kodin teemastani. Opintojeni myötä blogitarinoiden kirjoittaminen on ollut muutenkin vähän hitaampaa. Nyt alkaa olla enemmän vapaa-aikaa. Valmistuin maaliskuussa ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta.
Tulen kirjoittamaan tarinoita myös kodin teemasta ja sen merkityksestä. Tämä on niistä sellainen avaustarina ja käytän tähän avaustarinaan lukemaani Maaretta Tukiaisen erinomaista kirjaa.
Sanoisin jo tässä vaiheessa, että kodin merkitystä ei voi missään nimessä vähätellä jopa hyvinvointiin.
Voit blogitarinoiden lukijani pohtia jo heti alkuvaiheessa, että mikä sinun kodistasi tekee kodin. Suhde kotiin on aina kuitenkin omanlainen ja henkilökohtainen. Kotia voi ja tulee muokata itselleen sopivalla ja henkilökohtaisella tavalla.
John Ruskin sanoo näin:
”Etsimme rakennuksista kahdenlaisia asioita. Haluamme niiden suojelevan meitä ja toivomme niiden puhuvan meille. Puhuvan siitä, minkä koemme tärkeäksi ja mistä haluamme itseämme muistutettavan.”
Kodin tärkein on sen henki.
Siellä syntyvät ne ajatukset, jotka elämääni kantavat. Siihen kätkeytyy myös luontosuhteeni merkitys. Kodin pitää olla paikassa, jossa luonto on läsnä ja lähellä. Tunnen oloni silloin kotoisaksi, vaikka aina en ehtisikään itse luontoon poiketa. Luontoyhteyttä voi tuoda myös kotiin erilaisin keinoin, jota tarkastelin myös opintojeni yhteydessä Green Care -luonnon hyvinvoinninvaikutukset kurssilla. Niistä tulee kirjoittamaan jossakin vaiheessa ihan omaa tarinaa.
Kuva Runnin Spa Hotellista – Green Key -tunnustus
Lukiessani samalla Tukiaisen kirjaa, havahdun, että hän käsittelee kirjassaan Maslow’n tarpeiden hierarkiaa, jota minä käsittelin opinnäytetyössäni aiheesta ”Markkinointiviestintä prosessin mallintaminen mikroyritykselle”. Voin todeta, että se on oikein onnistunut hierarkia, jota voi soveltaa moneen asiaan.
Tukiainen, M. (2021, s. 42–43) kuvaa Maslow’n tarpeiden hierarkiaa soveltaen kotitilaan seuraavasti:
fysiologiset tarpeet – puhdas ilma, luonnonvalo, terveelliset rakennusmateriaalit, tilat ruoan valmistamiseen ja säilyttämiseen, puhdas vesi ja sen saaminen ja varmistaminen, lämpö ja peseytymismahdollisuudet. Hän kuvaa näitä hyvin kodin henkiin jäämistä tukevaksi ulottuvuudeksi. Tässä on erittäin merkittävä asioita ja todellisuudessa ei aina itsestään selvyyksiä. Etenkin työpaikoilla tuo puhdas ilma, luonnonvalo ja terveelliset rakennusmateriaalit eivät välttämättä toteudu ja silloin jääkin toteutumatta jo paljon, ja sillä on merkitystä siihen hyvinvointiin.
Etätyöt ovat avanneet uusia mahdollisuuksia tarkastella kotia myös työpisteenä. Itselläni on positiiviset fiilikset etätyöstä, koska juuri arvostan kotia.
- turvallisuuden tarpeet – katto on pään päällä, seinät suojana ulkomaailman uhkiin, lukittava ovi ja pinnoitetut ikkunat. Tässä puhutaan todella turvallisuudesta ja suojan ulottuvuudesta. Suomessa rakennetaan kodit hyvin ja kestäväksi, kun miettii maita, joissa rakentaminen on edullista, kun ei tarvitse eristää niin. Jos tulee luonnonmullistuksia niin sellaiset kodit eivät välttämättä edustaa sitä turvallisuutta enää. Voimme olla iloisia, että Suomessa rakentaminen on pääasiassa laadukasta ja ottaen huomioon Suomen olosuhteet.
- yhteenkuuluvuuden ja rakkauden tarpeet – tilaa yhdessä olemiselle ja hoivaamiselle, makuusijat, ruokailutila, olohuone tai vastaava ja osa oleskelutiloista nykyään voi olla muun muassa lasitettuja teransseja.
- arvonannon tarpeet – vanha omannäköisyys ja koti vastaa omia arvoja, tietyn itselle elämäntavan viestiminen ja siihen voi liittyä myös erilaiset esineet ja symbolit.
- itsensä toteuttamisen tarpeet – kotitila on oman persoonan, luovuuden ja kädentaitojen ilmentämä. Tähän voi liittyä myös sosiaalisessa mediassa ilmentäminen.
- itsensä ylistämisen tarpeet – kotitila: muiden ihmisten auttamiseen ja tukemiseen mahdollistajana, hiljentymiseen ja henkisten kohtaamisten paikkana ja myös taiteellisen ilmaisun tyyssijana. Tätä, kun pohtii niin omalla kohdallani tähän, kätkeytyy myös etätyöt.
Tämä tarvehierarkia kyllä avartaa katsomusta monestakin näkökulmasta ja siitä, että mitä koti merkitsee. Itselleni koti merkitsee todella paljon, kun luen näitä, niin ymmärrän hyvin, miksi pidän etätyöstä. Niin ykköstaso kuin edeten aina kuutostasolle toteutuu kodin ympäristössä todella hyvin.
Voin todeta, että koti on paikka, jolla on erityistä merkitystä minulle.
Toivottavasti myös sinulle tämän hierarkian luettuasi ja siksi sen halusin tuoda esille. Tämä voi herättää sinussa ajattelemista ja jopa oivalluksia tarkastella kotia vähän ehkä uudenlaisella tavalla.
Tähän liittyen Tukiainen, M. (s. 44–49) tuo esille kolme kriteeriä, millä on merkitystä. Ne ovat tilannesyyt, tunnesyyt ja tiedostamattomat syyt. Näihin tuo Maslow’n tarvehierarkia auttaa ymmärtämään. Tietyssä elämäntilanteessa tapahtuvat muutoksen tarpeet nousevat esille ja silloin puhutaan tilannesyistä, kuten työpaikan muutoksen myötä muutto toiselle paikkakunnalle, perhe kasvaa tai lapset muuttavat pois kotoa jne. Silloin aletaan pohtimaan asumisratkaisuja ja arjen sujuvuutta. Sanotaan, että sijainnilla on keskeinen merkitys hyvinvoinnille ja toinen on toimivat tilat. Toinen tärkeä on, että koti tuntuu kodilta itselle ja siellä asuville kuten perheelle. Tunnesyitä voidaan luokitella persoonallisuuteen, aistiherkkyyteen, esteettiset mieltymykset ja eettiset näkökohdat.
Se, että mitä tunteita koti meissä herättää. Koti on paikka, jossa jokaisen pitäisi tulla nähdyksi, kohdatuksi ja kuulluksi juuri sellaisena kuin on. Koti vaikuttaa monin tavoin siihen, miten voimme. Voimme usein paremmin lämminhenkisessä, raikkaassa ja valoissa kodissa, jossa on tilaa myös käpertyä omaan vilttiinsä omien ajatuksien äärelle.
Sanotaan, että kauneus on katsojan silmissä. Kodin ei tarvitse edustaa mitään tyylisuuntaa, vaan sen jokainen voi määritellä sellaiseksi kuin haluaa. Jolloin kaikella on jokin tarkoitus ja oma paikkansa. Kaunis koti saa yllättää, joka saa rikkoa täyden harmonian. Aistien merkitys on tärkeää ja erilaiset pinnat ja materiaalit, mitkä sinua puhuttelevat ja tuntuvat omilta. Sanotaan, että jokainen koti on rakkauden arvoinen. Kaikkiin koteihin tulee suhtautua rakkaudella, myötätunnolla ja lempeydellä.
Tukiainen, M. (s. 61–68) tuo esille vielä kolmannen syyn eli tiedostamattomat syyt, jotka hän luokittelee neljään luokkaan: statuskoti, trendikoti, unelmakoti ja ihannekoti. Statukseen liitetään sosiaalinen vertailu, jossa voidaan olla piirun verran edellä muita. Kodista ei tulisi tulla suoritusprojekti, jolloin mikään ei enää riitä. Vaan mennään trendien aallokossa kuuntelematta omaa sydäntä ja sen tarpeita. Unelmakodista taas kirjoitetaan ja puhutaan paljon ja luodaan mielikuvia, onko ne mielikuvat aina oikeita. Unelmakodilla tarkoitetaan enemmän omannäköistä ja sellaista aitoutta. Ihannekoti on yhdistelmä. Se on sitä, mitä oikeasti sielunsyövereissäsi tunnet, mikä herättää sinussa tunteet, joka vetoaa sinuun. Aina emme voi asua ihannekodissa, mutta jos tunnistaa siihen tarvittavat ainekset, voi tehdä parhaansa soveltaakseen niitä. Ihannekoti on syvästi henkilökohtainen kokemus, missä itse voi hyvin ja missä voi olla sataprosenttisesti, kuka on.
Mistä syntyy hyvän mielen koti?
Tukiainen, M. (s. 82–84) ehdottaa Maslow’n tarvehierarkian ja Nenosen toimitilamallin yhdistämistä. Tähän Nenosen malliin kuuluvat kolme tarvetta: fyysinen, psykologinen ja sosiaalinen. Tästä syntyy hyvän mielen koti. Psykologisia tarpeita ovat: arvot, turva, yksityisyys, yhteenkuuluvuus ja itseilmaisu ja elämäntapa. Se vastaa kysymyksen, että mitä tarvitsen voidakseni hyvin. Siksi myös etätyöt kotona voivat olla hyvä ratkaisu. Jos on oma tila ja rauha, pystyy paremmin omistautumaan ja keskittymään työlleen. Silloin myös, kun on toisten kanssa voi olla enemmän iloa kanssaeläjille, kun on saanut keskittyä työhönsä. Oman tilan ytimessä on tunnelma. Palaan näihin seuraavissa tarinoissani.
Tukiainen (s. 91–94) kuvaa, että arvoilla on merkitystä ja se auttaa hahmottamaan, että millainen koti tukee sinua ja perheesi hyvinvointia.
Vain terve rakennus voi tarjota suojan ja turvan, jossa voi välillä käpertyä omaan vilttiin.
Nykypäivänä jatkuvasti saatavilla olo, on erityisesti erityisherkille ja introverteille raskasta. Tällöin, jos yksityisyyttä ei arvosteta muun muassa työntekemisestä voi tulla äärettömän raskasta yhteistiloissa. Yhteenkuuluvuutta tarvitaan niin kotona kuin työelämässä, niitä yhteisiä hetkiä tulee olla. Itsensä ilmaisua voi toteuttaa hyvin moni eri tavoin kotona ja kotiympäristössä. Osa leipoo, osa tekee käsitöitä, puutarhatöitä jne. Kun koti nivoutuu elämäntavaksi, puhutaan usein myös yrittäjistä, mutta myös se voi olla sitä etätyötä. Voidaan kysyä itseltä, että millaisen elämäntavan haluat kodin itsellesi mahdollistavan. Se on yksilöllistä ja tulee olla.
Tukiaisen (s. 103- ) kuvaamat fyysiset tarpeet ovat asumismuoto, toiminnot ja sisustusratkaisut. Nämä tarpeet voivat muuttua ajansaatossa ja muutoksia tulee tehdä kotona. Kuten meille kävi viime syksynä, oli tarve tehdä toimintoihin muutoksia tarpeiden mukaisesti. Samassa yhteydessä teimme myös joitakin sisustusratkaisuja, mutta se ei tullut ensimmäisenä, vaan ensiksi piti miettiä toimintoja. Näihin palataan seuraavissa tarinoissa tarkemmin.
Tukiaisen (s. 107) mukaan kolmantena tulee sosiaaliset tarpeet, joita ovat ilmapiiri, äänekkyys, pelisäännöt ja jakaminen. Tarvitaan yhteistä tilannetajua. Parempi intuitiivinen tilannetaju, jossa kunnioitetaan myös aisteja. Puhutaan kotiympäristön tunne-energiasta. Ei ole sama millä lailla toimii, jos kotona asuu muitakin kuin yksin. Sisustusratkaisuilla voi vaikuttaa äänekkyyteen. Kodin pelisääntöjä rakentamalla voidaan luoda yhteistä rauhaa, kuten korjaan omat jälkeni -käytäntö.
Miten voi muokata kotia niin, että voi siellä hyvin.
Se lähtee tarpeista, kuten minulle kirjat ovat tärkeitä ja että ne ovat siistissä järjestyksessä. Tarvittiin ratkaisu niille ja soveltuvalla kirjahylly. Palataan siihen paremmin seuraavissa tarinoissa. Sinulle ja sinun perheellesi se voi olla joitakin muita asioita.
Tukiainen, M. (s. 129.130) kuvaa hyvin toimintamallin:
- Palauta mieleesi kotiin liittyvät tarpeet
- Tutustu hyvinvointiin lisääviin asioihin
- Listaa, millaisia hyvinvointiasi lisääviä tiloja tarvitset
- Priorisoi kodin muutokset ja toteuta se.
- Selkeytä yhteiset toimintatavat.
Hyvinvoinnin lisäämiseen kodissa:
1. asioita, jotka herättävät myönteisiä tunteita
2. tilaa itselle mieluiseen uppoutumiseen
3. paikkoja rikastuttavien ihmissuhteiden vaalimiseen
4. tarkoituksen tunnetta vahvistavia yksityiskohtia
5. työrauhaa ja keskittymistä tukevia tilallisia ratkaisuja
Tukiainen (s. 158) Ne herättävät myönteisiä tunteita. Se voi olla jopa vaikka tyyny, erilaiset materiaalit. Kun vaalii niitä asioita, jotka itse kokevat hyväksi. Kokemus omasta hyvinvoinnista vahvistuu.
Sanotaan, että uppoutumisharrastus on elintärkeä hyvinvoinnin lähde.
Omien tarpeiden sivuuttaminen on nopein tie uupumukseen. Esimerkiksi minulle on tärkeää saada rauhaisessa ja hiljaisessa tilassa välillä kirjoittaa. Sanotaan, että kun itselle tärkeään asiaan raivaa tilaa, niin kotikin virittyy samaan mielentilaan. Kodin tunnelmalla on merkitystä ja siitä voidaan ambiance. Tutkimalla aisteja havahtuu, että mitkä niistä tuntuvat hyviltä, kuten tuntoaisti. Sillä on merkitystä meille, että miltä koti fyysisesti tuntuu. Se määrittää hyvin pitkälti myös sen miltä meistä tuntuu, asuu siellä. Myös sydämessämme, sisimmässämme ja tunteissamme. Tuntoaistiin liitetään usein lämpö ja liike. Esimerkiksi keinutuolin liike rauhoittaa, viileisiin lakanoihin nukahtaa jne.
Tukiainen, M. (s. 230–231) esittämä muistilista hyvän mielen kotiin:
- Koti on yksi elämän tärkeimmistä paikoista ja hyvinvoinnin lähteistä.
- Kodin ytimen muodostaa kokemuksemme kotoisuudesta.
- Asumisen valintoihin vaikuttavat kolmenlaiset syyt: tilanne-, tunne- ja tiedostamattomat syyt
- Kodin tehtävä on täyttää erilaisia tarpeita.
- Kotia on mahdollista muokata, että se tukee hyvinvointia.
- Merkityksen tunnetta voi tukea kodin tunnelman sekä kotiin liittyvien tarinoiden, nimien ja merkityksellisten esineiden avulla.
- Ajaton koti kestää aikaa ja sisältää vain tarpeellinen.
- Koti voi toimia myös minuuden jäsentäjänä.
Tämän kirjan luettuani ja tästä kirjasta kiteytyksiä poimittuani huomaan tapahtuneeni itsessäni muutosta 1,5 vuoden aikana eli opinnoillani on vaikutusta. Näen, että tarinoista voi avata myös näin teorian kautta ja tehdä sitten käytännöstä vielä lisätarinoita. Alan hyödyntämään opinnoissani saamiani opintoja, mutta kuitenkin pyrin tarinoissani säilyttämään sen aitouden edelleen. Haluan avata myös kirjojen avulla asioita enemmän, koska minulla on paljon kirjoja hyödyntää ja kirjastosta niitä löytyy paljon lisää. Tämä kirjan avaaminen on avannut minussa jotakin uutta ja ymmärrystä siitä, kuka olen ja miksi kodilla on minulle suuri merkitys.
Toivon, että sinä ihana blogitarinoideni lukija saat tästä tarinasta, jotakin uutta tarkastelukulmaa elämääsi ja osaat arvostaa itseäsi ehkäpä enemmän ja sitä kotiasi, jossa asut. Kenties tämä sytyttää myös kipinää tehdä pieniä tai jopa isompia muutoksia kodissasi.
Seuraavissa tarinoissani tulen käsittelemään aiheita hyggeilyn merkeissä ja esittelen kotiamme ja viime syksyn aikana tehtyjä ilmeen uudistuksia ja kuinka pienestä kodista saa toimivan ja kotoisan viihtyvän, jonne on mukava välillä käpertyä tai puuhastella kaikkea kivaa.
Kyllä, täältä blogista löytyy aiemmin kirjoitettua tarinaa kodin teemalla, kuten tämä: Päpin koti henkii luontohenkisyyttä ja ripaus romantiikkaa – sisustuksen tuulahduksia ihastelemassa paikallisissa sisustuskaupoissa.
Tervetuloa lukemaan tarinoitani ja mukavaa toukokuuta. Kesäkuussa on tulossa muun muassa mielenkiintoinen kesäretkitarina.
Kotiterveisin
Päpi
